Seinäjoen Voima muuttaa jätevettä kaukolämmöksi

Loppusyksystä 2025 valmistuvalla hankkeella tuotetaan vuodessa 8–10 prosenttia Seinäjoen kaukolämpötarpeesta. Samalla Seinäjoen Voima vähentää vuosittaisia CO2-päästöjään jopa 15 000 tonnia, mikä merkitsee jälleen uutta askelta kohti päästöttömämpää energiantuotantoa.

Seinäjoen jätevedenpuhdistamolla on käynnistymässä loppuvuodesta Seinäjoen Voiman ja Seinäjoen Energian yhteishanke, jonka valmistuessa Seinäjoen kaupungissa syntyvästä jätevedestä tuotetaan kaukolämpöä ja kaukokylmää.

Seinäjoen Voima investoi lämpöpumppulaitokseen ja siihen liittyvään putkistoon sekä kaukokylmän runkolinjaan. Seinäjoen Energia vastaa jätevedenpuhdistamolle tulevan tasausaltaan rakentamisesta.

Hankkeen on tarkoitus valmistua loppusyksystä 2025.

Valmistuessaan hankkeella tuotetaan vuositasolla lämpöä noin 45 GWh, mikä vastaa 8–10 prosenttia Seinäjoen kaukolämmön tarpeesta. Lämpöpumppulaitoksen nimellisteho on noin 5 MW.

Hanke on saanut työ- ja elinkeinoministeriön kautta Euroopan unionin NextGenerationEU -rahoitusta, jolla katetaan 25 prosenttia syntyvistä kustannuksista. Investointien kokonaiskustannus on noin 7,7 miljoonaa euroa.

Miten jätevedestä saadaan kaukolämpöä?

Seinäjoen Voiman toimitusjohtaja Pasi Salo kertoo, että projektissa hyödynnetään jäteveden sisältämä lämpöenergia. Jäteveden puhdistuslaitoksella puhdistetun jäteveden, eli teknisen veden, lämpötila vaihtelee 11–20 asteen välillä, mikä mahdollistaa puhdistetun jäteveden hyödyntämisen lämpöpumpuilla tuotantotarkoitukseen.

Jätevedenpuhdistamon puolelle rakennetaan tasausallas, johon aluksi lämmin puhdistettu jätevesi lasketaan. Tasausaltaasta jätevesi siirretään putkistoa pitkin lämpöpumppulaitokselle. Tämän jälkeen jätevedestä kerätään lämpöpumpulla lämpö talteen, ja lämpö siirretään lopulta lämpöpumppujen avulla kaukolämpöverkkoon. Puhdistettu jätevesi muuttuu tekniseksi vedeksi ja se palautetaan noin 4-asteisena takaisin jäteveden puhdistamolle, josta puhdistettu vesi lasketaan jokeen, taustoittaa Salo prosessia.

Hanke etenee vaihe vaiheelta seuraavasti:

  • Rakennustyöt sijoittuvat Puhdistamonkadulle Seinäjoen Voiman kaukolämpölaitoksen ja vieressä sijaitsevan Seinäjoen Energian jätevedenpuhdistamon alueille.
  • Jätevedenpuhdistamolla rakennetaan puhdistetulle vedelle 1 000 kuution tasausallas. Tasausaltaalta rakennetaan 300 metrin pituinen teknisen veden putkisto lämpöpumppulaitokselle.
  • Lämpöpumppulaitokselle rakennetaan perustukset lämpölaitoksen tontille, jonka päälle Caverion toimittaa lämpöpumppulaitoksen. Laitoksen pinta-ala on noin 250 neliömetriä.
  • Kaukolämpö ja -kaukokylmän putkilinjojen suunnittelun ja rakentamisen johtamisen toteuttaa Seinäjoen Energia.

Seinäjoen Energia ostaa prosessissa tuotetun lämmön Seinäjoen Voimalta.

Lämmön mukana syntyy myös kylmää

Kaukolämmön ohella hankkeella tuotetaan myös kaukokylmää. Salon mukaan kaukokylmää syntyy ikään kuin ”kaupan päälle” lämpöpumppulaitoksella. Kaukokylmä otetaan talteen lämpöpumpun välipiiristä.

Tuotettua kaukokylmää käytetään kiinteistöjen viilennykseen, Salo mainitsee.

Kaukokylmän tuotantoa varten suunnitelmana on rakentaa noin 1,5 kilometrin pituinen runkolinja, joka alkaa Puhdistamonkadulta ja jatkuu Joupin alueelle. Kaukokylmä täydentää Seinäjoen Energian kaukolämmön tuotevalikoimaa.

Vähemmän päästöjä, lisää sektorikytkentää

Jäteveden hukkalämpöjen hyödyntäminen on esimerkki polttoon perustumattomista tuotantomuodoista. Salon mukaan hanke vähentää Seinäjoen Voiman CO2-päästöjä noin 15 000 tonnia vuodessa. Jäteveden hukkalämmön hyödyntämisellä on myös positiivisia ympäristövaikutuksia.

Luonnon kannalta on huomattavasti parempi, että puhdistettu jätevesi lasketaan takaisin joen vesistöön valmiiksi viilennettynä kuin tavanomaista lämpimämpänä ilman veden käsittelyä, Salo toteaa.

Hankkeen ansiosta päästöttömän energiantuotannon osuus kasvaa entisestään, mikä tukee hyvin myös Seinäjoen Voiman emoyhtiön EPV Energian Uuden sähkön vallankumous® -strategiaa. Seinäjoen Voimalle hanke merkitsee lisäksi uuden sektorikytkentää lisäävän tuotantoratkaisun käyttöönottoa.

Hanke on jatkoa viime vuosina käyttöönotetuille tuotantoratkaisuille, joilla olemme vähentäneet polttamalla tuotetun energian osuutta. Samalla edistämme myös sektorikytkennän lisäämistä energiantuotannossa, mikä on täten jatkumoa Seinäjoen Voiman sähkökattilainvestoinnille. Nämä ratkaisut lisäävät tuotannon joustoja, joilla voimme taata energian toimittamisen asiakkaille olosuhteista riippumatta.

Lisätietoja: Pasi Salo, toimitusjohtaja, Seinäjoen Voima Oy, puh. 010 505 5325

Yleistä
Seinäjoen Voima

Sivusto käyttää evästeitä sivuston käytön seurantaan.

Pakolliset evästeet

Pakolliset evästeet ovat sivuston toimivuuteen välittömästi liittyviä evästeitä.

Tilastointi ja käytön seuranta

Tämä sivusto käyttää Google Analyticsia kerätäkseen nimetöntä tietoa sivuston käytöstä, kuten kävijöiden määrästä ja suosituimmista sivuista. Pitämällä tämän evästeen käytössä autat meitä parantamaan sivustoa.