Seinäjoen Voiman voimalaitos sijaitsee Kyrkösjärven rannalla. Tehokas yhteistuotantovoimalaitos käyttää polttoaineenaan paikallisia uusiutuvia biopolttoaineita sekä energiaturvetta. Laitos tuottaa sähköä ja kaukolämpöä, joka kattaa jopa 90 % Seinäjoen kaupungin tarpeista. Seinäjoen Voiman omistaa EPV Energia Oy.

Lähienergiaa soilta ja metsistä

Polttoainetta hankitaan useilta maakunnan yrittäjiltä, noin 100 kilometrin säteeltä laitoksesta. Voimalaitoksen suora työllistämisvaikutus on vuosittain jopa 265 henkilötyövuotta. Samalla aluetalouteen siirtyy vuodessa rahaa noin 25 miljoonaa euroa.

Seinäjoen voimalaitoksen polttoaineet
• Metsähake
• Puuteollisuuden sivutuotteet
• Kierrätyspuu
• Energiaturve

Suomen maa-alasta kolmasosa on turvemaata, josta noin 0,6 prosenttia on energiaturvetuotannossa. Turve kattaa viidenneksen koko maan kaukolämpötarpeista ja 6–7 prosenttia kaikesta energiankulutuksesta. Siis miljoona suomalaista nauttii kodeissaan, kouluissaan ja työpaikoillaan turpeella tuotetusta lämmöstä. Turve on myös Seinäjoen voimalaitoksen tärkeimpiä polttoaineita.


Ympäristöinvestointeja jo vuosikymmenten ajan

Seinäjoen voimalaitoksella on käytössä kiertoleijutustekniikka, jolla kattilan typenoksidien määrä on pienempi kuin muilla tekniikoilla. Kotimaisten polttoaineiden alhaisen rikkipitoisuuden ansiosta ei erillistä rikinpoistoa tarvita.
Savukaasujen hiukkaspäästöt minimoidaan tehokkailla sähkösuodattimilla.

Käytössä sertifioidut järjestelmät sekä energiatehokkuussopimus

Seinäjoen Voima noudattaa ISO 14001:2015 -ympäristöjärjestelmän standardia sekä ETJ+ Energiatehokkuusjärjestelmää. Järjestelmien tavoitteena on ohjata ja tukea toimintaa kohti jatkuvan parantamisen periaatetta. Molemmat järjestelmät ovat sertifioituja ja nykyiset sertifikaatit ovat voimassa ympäristöjärjestelmän osalta 20.12.2018-19.12.2021 ja energiatehokkuusjärjestelmän osalta 6.12.2018-5.12.2021. Sertifioitujen järjestelmien lisäksi voimalaitoksella on käytössä vapaaehtoinen energiatehokkuussopimus.


Voimalaitoksen tekniset tiedot

Kattila: Kiertoleijupetikattila, luonnonkierto ja välitulistin
Polttoaineet: Puubiomassa, energiaturve
Rikinpoisto: Ei tarvita turve- ja biopolttoainekäytössä
Typenpoisto: Erillistä typenpoistoa ei tarvita
Turbiini: lauhdeturbiini, jossa on säädetty väliotto kaukolämpöä varten
Sähköteho (netto): 120 MW
Kaukolämpöteho: 100 MW
Sähkötuotanto: 0,4–0,8 TWh/a
Kaukolämpötuotanto: 350–450 GWh/a


Sivutuotteiden käsittely

Voimalaitosprosessin sivutuotteena syntyvä tuhka (20 000 t/a) hyödynnetään 100-prosenttisesti maarakennusaineena. Tuhkaa käytetään korvaamaan ja säästämään luonnonmateriaaleja, sillä se on kevytrakenteista, kantavaa, routimatonta ja kustannustehokasta.